Yhtenä aikaisena aamuna syyskuussa 2014 menin kävelylle Karhusaaren rantaan. Ihan tavallinen hämärä aamu.
Ei mitään, eikä ketään.
Mutta, hetkonen ! Tuo kalastajien merkkilippu heilui oudosti.
Siellä on joku ongelma.
Merimetso ui edestakaisin oudon levottomasti.
Siinä lipun ympärillä.
Yritti lentoonkin.
Silloin ymmärsin sen jääneen kiinni johonkin.
Monta kertaa yritti.
Ei onnistunut.
Hankala juttu!
Mietin mitä tekisin?
Ei ihmisiä, eikä veneitä!
Hei! tuolla tulee yksi! Ikävä kyllä se meni menojaan. Mietin jo lähtisinkö uimaan sen luokse.
Siinä meni vielä aikaa, kunnes nämä miehet tulivat. Huusin heidät apuun. Ensin kertoivat, ettei toisen verkkomerkille edes oo hyvä mennä. Rukoilin auttamaan.
Ensin keskustelivat keskenään ja kohta myöntyivät. Osa 2 on jatko tälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti