Kerran tapasin Isokoskelo äidin ja kutsuin sitä Pirreksi.
Vähän hämillään se minua tutkaili, mutta vakuutin olevani vaaraton.
Sillä oli useita poikasia.
Söpöjä....
mutta mahdottoman uteliaita...
ja kovia menemään.
Pirre huolehti niistä tukka putkella.
Onko ne nyt tuolla?
Muuten huomaatteko mikä pirteä leikkaus!
Tuolla ne taitaa olla!
Vai ovatko täällä?
Ei löydy! Pirre jo hätääntyi.
Nyt vauhtia!
Nyt ne tulee!
Mokomat vintiöt!
Täällä saa olla todella huolissaan, sillä lokit vaanii pikkupoikia koko ajan.
Tässä näyte, miten lokki ajetaan tiehensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti