Löytyi elämäni ensimmäinen Kirjosieppo kuviin.
Varpusen poikia vähän jokapuolella.
Kevät parhaimmillaan.
Sepelkyyhkyjen pesäntekoa pääsin näkemään ensimmäisistä risuista lähtien.
Sitä sitten seurasin joka kerta, kun ohi menin.
Sitä ei varmaan moni nähnyt, enkä olis nähnyt minäkään, jos en olis kuullut kukerrusta puusta.
Oli kauniita aamuja sumuineen.
Lintuja tuntui olevan joka puussa ja pusikossa.
Ja minun onnenlintu Peippo lauloi aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti