Lauttassaren varisten kuningas, vaikka itse kuitsuin sitä aina rantavahdiksi.
Nyt ei juteltu, sillä työt kutsui.
Poikanen oli jätetty emon huomaan.
Ei hätää! Sukua oli vauvasta vaariin.
Kysyin kyllä kuvausluvan ja vakuutin, etten laita perheasioita lehtiin.
Lapsen vahtiminen kaikkineen on yksin äidille liian traskasta.
Mitä sinä siinä teet? Pissaat ruokavarastoon!
Häpeä vähän!
Häpeäisit itse, kun et ruokaa anna! Röyhkeä mukula!
No, ota tästä!
Eläkä tiputa maahan, sillä ruoka ei puussa kasva!
Ruokaa kaivetaan täältä maasta.
Poikaa ei maasta kaivamiset kiinnosta, kun ruokaa saa muualta helpommalla.
Vois syödä vaikka kasvisruokaa! Hyvän näköisiä heiniä!
Yök! Kitkerää heinää!!!
Sain siitä silmiinkin jotain.
No, voi hyvänen aika! Elä nyt silmääs puhko! Onneksi siitä selvittiin, mutta...
minun on nälkä !!!
Ei oo heinät variksen ruokaa! Tuo muuta! Kuuletko, tuo muuta!
Raskasta on kinuta ruokaa...
taidan karata toisten luo.
Siinähän onkin ideaa!
Ja niin lähti poika maailmalle.
Komea varishan tästä kasvaa. Pysyis vaan äitinsä luona vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti