Hanasaaren ranta on ollut mieluinen paikka käydä ja olis vieläkin, mutta metron tulo vaikeutti sinne menemistä. Nämä aamukuvat ovat muisto ihanimmista kokemuksista joutsenten kanssa.
Olin siinä katsellut niitä jonkun aikaa ja kohta yksi ui lähelleni.
Yksi kerrallaan ne levittelivät siipiään ikään, kuin tervehtivät minua.
Rauhaisa aamuhetki meille kaikille siinä.
Jokainen siinä hoiti itseään.
Tulivat katsomaan mikä mummo olen.
En ole vaarallinen yhtään.
Kyllästyivät ja lähtivät...
No, niinhän niitten päivän kuuluukin mennä. Ruokaa etsimään, eikä mummoja viihdyttämällä.
Nyt jälkikäteen ajattelen tämään olevan se sama joutsen, jota olin kuvannut monet kerrat.
Se jäi siihen eteeni ja näytti jotain.
Hörppäsi vettä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti