Teen tästä uutta blogia kulkemisistani. Olen kuitenkin ensin kopioinut vanhasta blogista Pala taivasta, pala maata joidenkin vuosien aikana kuvattuja lintuja ja lintutarinoita, sekä kaikkea sitä, mikä minusta on säilyttämisen arvoista nähtävää.
Kuvat ja jutut ovat ihan sekaisin, eli kuvia on monelta vuodelta ja kaivelen vanhoja kuvia ja lisään ne uusien kulkemisten väleihin. En osaa laittaa niitä sen kummemmin järjestykseen.


18.9.2020

Myrskyn jälkeen.

Lähdin kauppaan. Soukkaan kävelin ja olis saanut olla käsineen käsissä. Kylmä tuuli puhalsi.

Haloilmiöitä uimahallin takana.
Neulasia pitkin matkaa.
Kaatuneita puita en nähnyt.
Soukan puolella näin muutaman Västäräkin. Poikasia kaikki. Yhden Peipon myös, mutta siitä en kerinnyt kuvaa saamaan. Muita lintuja ei näkynyt?
Takaisin tulin myös kävellen, kerran unohdin ottaa bussilipun mukaan.
Edellisen kuvan ottokohdalta zoomasin Espoonlahden taloja. Nuo talot näkyy minun ikkunasta.
Siinä rinteessä oli tämmöisiä puita? Olisko Saarni?
Onhan ne siinä olleet ennenkin, mutta en oo kuvannut niitä. En olis nytkään, mutta myrsky oli tiputtanut sen hedelmiä maahan.
Vai siemeniksikö sitä sanois? Pienen sitruunan kokoinen.
Koulujen välistä notkon poikki. Tuossa oikealla on pensaita...
joissa tämmöisiä marjoja, mutta eipä oo lintuja enää.

Uimahallin viertä ylämäkeä kotiin. Sen matkan kävelen ihan hyvin, mutta raskas reppu selässä oli liikaa. Onneksi otin vaan pikkukameran mukaan.

2 kommenttia:

  1. Pikkuhiljaa värit lisääntyvät luonnossa. Syksyhän tämä nyt on. Lintuja on välillä enemmän välillä vähemmän kävelyteiden läheisyydessä. Oravia on meidän suunnalla nyt vähän enemmän kuin kuukausi sitten. Pupuja edelleen melkoiset määrät.

    VastaaPoista
  2. Värikkäitä puita on jo kivan paljon ja joku kaunis aamu lähden kiertämään pitemmän lenkin. Tiedän paikan missä on komea ruska. Täällä ei näy rusakoita missään? Kampaaja kertoi sen kanientaudin tappavan myös rusakot.

    VastaaPoista