Sinivuokkoja.

 Kaunis aamu houkutti ulos. Parvekkeen siivous saa odottaa vielä. Krassit laitoin ruukkuun ja toivon niitten olevaan iloksi koko kesän. 

Aamurusko oli hetkisen ilo. 

Ahaa! Täällä sitä pesätarpeita valikoidaan!

Koira kulki ohi ja silloin piti puuhun nousta.

Selpelkyyhky ei minua pelännyt.

Sen pesä on tuon talon parvekkeitten välissä kasvavassa Tuijassa. Siinähän saa asukkaat kuulla kukerrusta pitkin kevättä.

Ruusupensaan alla oli Viherpeippo, jonka säikäytti tiehensä ohi kulkeva riitelevä perhe,

Vihertää!

Seljan lehdet kasvaa vuhdilla.

Niitä Sinivuokkoja sitten.

Vieraita polkuja houkuttelemassa. Kiersin vain terveyskeskuksen ja kaupungin vanhusten talon ym. rakennukset siinä.

Liian korkealla Kivitasku.

Ei se kauaa siinä istunut.

Kevättä!

Komeapyrstöinen Räkättirasts. Taas ihmettelen niitten melkoista määrää täällä.