Lämmin aamu sekin ja päätin käydä ulkona, vaikka sydän oli hurjana. Päätin kävellä semmoisen lenkin, etten mene minnekkään mäkiä nousemaan. Rauhallisesti tasamaata ja niin, että pääsen nopesti kotiin, jos en jaksa.
Varis ei kärsi siitepölystä?
Menin ensin Kirjosieppoja katsomaan.
Jotenkin tykkään näistä. Isosilmäisiä ja kivat värit.
Kiersin sitten korttelia ja kiva se on kukkiakin kuvata.
Tulin takaisin ja rva. Kirjosieppo oli pensaassa. Olisko matkaväsymystä vielä?
Ensin en meinannut sitä huomata siellä.
Kotimatkalla peippo lauloi niin hartaasti, että ihmettelin ohikulkijoita, jotka eivät sitä edes vilkaisseet.
Muutama askel ja Mustaraastas lauloi. Vastavaloon kuvasin.
On sillä mahtava luritus.
Kirjosieppo seuraavana äänessä.
Ihan tuossa kotikulmilla kuulin pienen äänen. En meinannut laulajaa edes löytää. Se oli Peipponaaras, jonka laulu poikkeaa koiraan laulusta.
Herra Peippokin oli paikalla, mutta antoi rouvan olla äänessä.
Laulajia on nyt monessa puussa ja se on kummaa, että linnunlauluja kuulen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti