Täytys yrittää liikkua mahdollisimman aikaisin aamulla, mutta ei näin, kuin tänään.
Heräsin puoli viisi. Aurinko nousi suoraan vastapäätä. Siitä se taas lähtee siirtymään hitaasti takaisin oikealle.
En herää ennen khvin saamista, mutta nyt tein eväät mukaan. Lääkkeitten jälkeen en saa tuntiin syödä, jos oon thyroxiininkin ottanut sopivasti. Olo oli hutera ja se oli huono asia, jos lintuja tahtoo kuvata. Kuulin lintujen laulavan, mutta en jäänyt heti niitä katselemaan.
Ensimmäiset 2 rusakkoa oli Ruorimiehenkadun päässä. Annoin olla, mutta hiippailin hiljaa ohi.
Laurinlahden koulun urheilukentän poikki oikaisin ja katsoin kentän toisellapuolella omituista näkyä. Onko lokilla pupu puussa?
Lokki katsoi ihan, kuin olis pitänyt minua tyhmänä.
Siinä istuin ja söin aamupalani. Kuulin monta outoa linnun ääntä, mutta eihän niitä näe.
Jatkoin matkaa meren suuntaan.
Lisää rusakoita, vai onko ne samat mitkä eteen tulee yhtenään?
Punarintoja näkee vilaukselta aika usein.
Näistä en tiedä, mutta olisko Pajulintuja?
Oravanpoika söi kuusenkäpyä.
Jos en olis tätä Pikkuvarpusta jäänyt kuvaamaan en olis kuullut...
Ihan vasemmalla näkyy huonosti yksi. Tuolla takana kiven edessä on toinen. Kolmas kannon luona ja pikkuinen edessä ja sitä tuskin siinä huomaa. Koko Käpytikkaperhe koolla.
Poikasella tikan elkeet. Käpy nokassa.
Kerrankin sain Leppälinnusta hyvät kuvat. Naaraskin kävi, mutta sitä en kerinnyt kuvata.
Ensimmäistä kertaa silmä erottuu.
Pitihän se pyrstönaluskin kuvata.
Näin toisenkin Punarinnan, peipon poikasia 2, Räkättirstita, Talitiaisia ja kuulin niin paljon uusia ääniä, etten oo eläissäni kuullut.
Niin ja kuumaa on. Heti kotona kylmään suihkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti