Runsaan tunnin köpöttelin ihanan raikkaassa syyssäässä.
Mustarstaat lentelivät pihlajasta toiseen.
Tais olla liikaa valinnanvaraa. Liekkö eripuitten marjoissa makueroa?
Nämä rusinan näköiset näköjään maistui Sini- ja Talitiaisillekin.
Tästä kaverista en tiedä mikä mistuu.
Taitaa olla sama poika, jota oon ennenkin kuvannut. Silloinkin se seurasi minua jonkun aikaa.
Vinkua piti, että huomaisin.
Ei mulla koskaan mitään annettavaa ole.
Siellä on harakka, joten ole nyt varovainen!
Viherpeippo ruokaili varjoisssa paikassa.
Pääsin lähelle, mutta varjoissa ei tää kamera kuvaa hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti